Päivitetty: 19.11.2026
Unettomuus on unihäiriö, jossa nukahtaminen on vaikeaa, herätään usein yöllä tai liian aikaisin aamulla ja sen vuoksi päivällä väsyttää, vaikka nukkumiseen olisi ollut riittävästi aikaa. Lyhytaikaista unettomuutta kokee ainakin joskus noin kolmannes aikuisista, ja pitkäkestoinen unettomuus, jossa vaikeuksia on vähintään 3 yönä viikossa yli 3 kuukauden ajan, koskee noin 10 %:a ihmisistä.
Hyvä uutinen on, että unettomuus on useimmiten hallittavissa. Eurooppalainen unettomuussuositus (2023) suosittaa pitkäkestoiseen unettomuuteen ensisijaisesti lääkkeiden sijaan unettomuuden kognitiivis-behavioraalista terapiaa (CBT-I), joka muuttaa unitottumuksia ja uneen liittyviä ajatuksia. Tästä oppaasta löydät, miten nukahtaa jo tänä yönä, mitkä ovat unettomuuden yleisimmät syyt, miten univaiheet toimivat ja mitä tutkimukset todella kertovat uneen tarkoitetuista ravintolisistä.
Lyhyesti: jos et nukahda noin 20 minuutissa, nouse sängystä, tee jotain rauhallista himmeässä valossa ja palaa vasta, kun alkaa nukuttaa. Herää joka päivä samaan aikaan, jätä kahvi noin 8 tuntia ennen nukkumaanmenoa ja rajoita illalla alkoholia ja ruutuja. Jos unettomuus on kestänyt yli 3 kuukautta, hakeudu lääkäriin: tehokkain pitkäaikainen ratkaisu on CBT-I.
Sisällys
- Mitä unettomuus on
- Miten nukahtaa, kun unettomuus vaivaa
- Miten nukahtaa nopeasti: 5 tekniikkaa
- Unettomuuden syyt
- Unettomuus elämän eri vaiheissa
- Univaiheet: mitä yöllä tapahtuu
- Miten unettomuus vaikuttaa terveyteen
- Unettomuuden hoito: mitä suositukset sanovat
- Unihygienia: tottumukset, jotka auttavat
- Unen seuranta: älykellot ja unipäiväkirja
- Ravintolisät uneen: mitä näyttö kertoo
- Yleisimmät unimyytit
- Usein kysytyt kysymykset
- Lähteet
Mitä unettomuus on
Unettomuus, lääketieteelliselt insomnia, on tila, jossa univaikeudet toistuvat sopivista nukkumisolosuhteista huolimatta ja haittaavat päivän toimintaa. Siihen kuuluu yksi tai useampi seuraavista piirteistä:
- nukahtaminen on vaikeaa, vaikka olet väsynyt;
- heräät usein yöllä etkä saa pitkään aikaan unta uudelleen;
- heräät aamulla liian aikaisin etkä enää nukahda;
- päivällä tunnet väsymystä, ärtyisyyttä tai keskittyminen on vaikeaa.
Lyhytaikainen ja pitkäkestoinen unettomuus
Lyhytaikainen unettomuus johtuu useimmiten tietystä tapahtumasta: työstressistä, sairaudesta, matkasta tai menetyksestä. Se kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon ja menee usein itsestään ohi, kun syy poistuu.
Pitkäkestoisesta unettomuudesta puhutaan, kun univaikeuksia on vähintään 3 yönä viikossa yli 3 kuukauden ajan. Tällöin unettomuutta ylläpitää usein enää ei alkuperäinen syy vaan muodostuneet tottumukset: pitkä valvominen sängyssä, huoli unesta ja epäsäännöllinen rytmi. Siksi pitkäkestoinen unettomuus reagoi parhaiten käyttäytymisen muutoksiin.
| Ominaisuus | Lyhytaikainen unettomuus | Pitkäkestoinen unettomuus |
|---|---|---|
| Kesto | Enintään 3 kuukautta | Yli 3 kuukautta |
| Toistuvuus | Satunnaisesti | Vähintään 3 yötä viikossa |
| Yleinen syy | Stressi, sairaus, matka | Muodostuneet tottumukset ja huoli unesta |
| Ensimmäinen askel | Unihygienia, stressinhallinta | CBT-I ja lääkärin vastaanotto |
Miten nukahtaa, kun unettomuus vaivaa
Kun uni ei tule, on luontevaa yrittää ”pakottaa” itsensä nukkumaan, mutta yrittäminen yleensä vain siirtää unta. Nämä CBT-I:n periaatteisiin perustuvat askeleet auttavat katkaisemaan kierteen:
- Noudata 20 minuutin sääntöä. Jos et nukahda noin 20 minuutissa, siirry sängystä toiseen huoneeseen, lue tai kuuntele rauhallista musiikkia himmeässä valossa ja palaa vasta, kun alkaa nukuttaa. Näin sänky yhdistyy taas uneen eikä valvomiseen.
- Älä katso kelloa. Ajan laskeminen yöllä lisää levottomuutta. Käännä kello pois näkyvistä ja laita puhelin kauemmas sängystä.
- Herää joka päivä samaan aikaan. Säännöllinen heräämisaika, myös huonon yön jälkeen, vahvistaa seuraavan illan unentarvetta ja säätää sisäistä kelloa.
- Käsittele ajatukset ajoissa. Muutama tunti ennen nukkumaanmenoa kirjoita 10–15 minuutin ajan ylös, mikä huolettaa, ja huomisen tehtävät. Silloin ajatukset pyörivät sängyssä vähemmän kehää.
- Hengitä hitaasti. Hidas hengitys, jossa uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi, ja asteittainen lihasrentoutus auttavat rauhoittamaan hermostoa.
- Älä yritä korvata univelkaa päivällä. Pitkät päiväunet huonon yön jälkeen vähentävät illan unentarvetta. Torku tarvittaessa enintään 20 minuuttia ja viimeistään alkuiltapäivällä.
Nämä askeleet eivät toimi heti vaan muutaman viikon kuluessa, kun elimistö oppii taas yhdistämään sängyn ja iltarutiinin uneen.
Miten nukahtaa nopeasti: 5 tekniikkaa
Kun ajatukset pyörivät kehää, apua on tekniikoista, jotka suuntaavat huomion muualle ja hidastavat hengitystä. Ne eivät ole ihmenappi: parhaiten ne toimivat säännöllisesti ja yhdessä säännöllisen rytmin kanssa käytettyinä. Jos yksi ei sovi, kokeile toista.
4-7-8-hengitys
Hengitä sisään nenän kautta laskien neljään, pidätä hengitystä laskien seitsemään ja hengitä hitaasti ulos suun kautta laskien kahdeksaan. Toista 4 kertaa. Menetelmä on peräisin joogan hengitysharjoituksista. Suoraa tutkimusta sen vaikutuksesta nukahtamiseen on vähän, mutta hidas hengitys pidennetyllä uloshengityksellä aktivoi lepoon liittyvää parasympaattista hermostoa. Jos hengityksen pidättäminen tuntuu epämiellyttävältä, lyhennä vaiheita: tärkeintä on, että uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi.
Asteittainen lihasrentoutus
Kiristä sängyssä maatessasi noin 5 sekunnin ajan yhtä lihasryhmää, esimerkiksi jalkateriä, rentouta sitten 10–20 sekunnin ajan ja tunnustele eroa. Etene näin vaiheittain ylöspäin hartioihin ja kasvoihin asti. Tekniikka on osa CBT-I:n rentoutusta ja auttaa vähentämään fyysistä jännitystä, joka usein liittyy ahdistukseen. Suosittu ”sotilasmenetelmä” yhdistää käytännössä lihasrentoutuksen ja rauhoittavan mielikuvan, vaikka sitä ei ole erikseen tutkittu.
Kehoskannaus
Siirrä silmät suljettuina huomio hitaasti kehon läpi varpaista päälaelle, vain tuntemuksia havainnoiden ja mitään muuttamatta. Tämä tietoisen läsnäolon harjoitus siirtää huomion pois tunkeilevista ajatuksista, ja tutkimuksissa tietoisuustaito-ohjelmat on yhdistetty parempaan koettuun unen laatuun.
Kognitiivinen sekoittaminen
Keksi neutraali sana, esimerkiksi ”LEHTI”, ja kuvittele jokaiselle sen kirjaimelle mahdollisimman monta toisiinsa liittymätöntä esinettä: L-kirjaimelle leijona, lamppu, lusikka ja niin edelleen. Satunnaiset, tunnesisällöltään neutraalit mielikuvat muistuttavat ajatuksia, joita syntyy luontaisesti ennen nukahtamista, ja syrjäyttävät huolestuttavat ajatukset. Menetelmän kehitti kanadalainen kognitiotieteilijä, ja tutkimusta on toistaiseksi vähän.
Paradoksaalinen intentio
Pidä pimeässä makoillessasi silmät auki äläkä tietoisesti yritä nukahtaa. Se kuulostaa oudolta, mutta juuri nukahtamisen yrittäminen pitää usein valveilla, ja siitä luopuminen vähentää unihuolta. Paradoksaalista intentiota käytetään yhtenä CBT-I:n kognitiivisista menetelmistä.
Unettomuuden syyt
Unettomuudella on harvoin vain yksi syy. Useimmiten taustalla on monta tekijää: stressi, tottumukset, hormonaaliset muutokset tai terveysongelmat. Kun ymmärrät, mikä unta häiritsee, sopivan ratkaisun valitseminen on helpompaa.
Stressi ja ahdistus
Stressi on yksi unettomuuden yleisimmistä syistä. Jännityksen aikana sympaattinen hermosto aktivoituu ja kortisolin ja adrenaliinin määrä kasvaa, joten elimistö pysyy valppaana vielä illallakin. Huoli itse unesta vahvistaa kierrettä entisestään: mitä enemmän yritämme nukahtaa, sitä vaikeampaa se on. Lue lisää stressinhallinnasta artikkelista mitä stressi on ja miten sitä voi hallita, ja kortisolitason voi mitata kotona Bloodo-kortisolitestillä.
Ruudut ja häiriintynyt vuorokausirytmi
Kirkas valo illalla, erityisesti ruuduista, voi hillitä melatoniinin eli niin sanotun pimeyshormonin erittämistä ja siirtää unen alkua. Vielä tärkeämpää on, että selailu, työt tai uutiset illalla pitävät aivot aktiivisina. Myös vuorotyö, matkat aikavyöhykkeiden yli ja epäsäännöllinen viikonloppurytmi häiritsevät vuorokausirytmiä eli sisäistä kelloa.
Hormonaaliset muutokset
- Vaihdevuodet: kuumat aallot ja yöhikoilu herättävät usein yöllä. Lue lisää artikkelista, joka käsittelee aihetta unihäiriöt ja naisten terveys.
- Kilpirauhasen häiriöt: liikatoimiva kilpirauhanen voi aiheuttaa levottomuutta ja nukahtamisvaikeuksia.
- Raskaus: fyysiset muutokset ja tiheämpi virtsaamistarve häiritsevät unta erityisesti viimeisinä kuukausina.
Sairaudet ja lääkkeet
Unettomuus on usein jonkin muun tilan oire. Unta häiritsevät uniapnea, levottomat jalat, refluksitauti, pitkäaikainen kipu, astma tai masennus. Myös jotkin lääkkeet, kuten steroidit tai osa verenpaineeseen ja mielialaan vaikuttavista lääkkeistä, voivat häiritä unta. Lääkkeitä ei pidä lopettaa tai muuttaa omin päin: asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Elintavat ja tottumukset
- Kofeiini: sen puoliintumisaika on keskimäärin noin 5 tuntia, joten iltapäivän kahvi vaikuttaa vielä illalla. Tutkimuskatsauksen mukaan kahvi kannattaa jättää noin 8 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
- Alkoholi: auttaa nukahtamaan nopeammin, mutta vaimentaa REM-unta ja aiheuttaa heräilyjä yön jälkipuoliskolla.
- Pitkät päiväunet: vähentävät illan unentarvetta.
- Vähäinen liikunta: liikkumattomuus on yhteydessä huonompaan unen laatuun.
- Runsas myöhäinen illallinen: raskas ruoka juuri ennen nukkumaanmenoa voi aiheuttaa epämukavuutta ja refluksia.
Unettomuus elämän eri vaiheissa
Univaikeuksien syyt ja ratkaisut vaihtelevat iän ja elämäntilanteen mukaan. Käymme alla läpi yleisimmät.
Ikääntyessä
Unentarve muuttuu iän myötä vain vähän: yli 65-vuotiaiden suositellaan nukkuvan 7–8 tuntia. Unen rakenne muuttuu: syväunta on vähemmän ja sisäinen kello siirtyy aikaisemmaksi, joten nukuttaa aiemmin ja herätään aiemmin. Unta häiritsevät useammin yöllinen virtsaamistarve, kivut ja käytössä olevat lääkkeet. CBT-I tehoaa myös ikääntyneillä, kun taas jotkin unilääkkeet lisäävät iäkkäiden kaatumisriskiä, joten niiden käytöstä päättää lääkäri. Apua on päivänvalosta, liikunnasta päivän alkupuolella ja enintään 20–30 minuutin päiväunista.
Vuorotyö
Yötöissä joutuu nukkumaan silloin, kun sisäinen kello viestii valveillaolosta. Apua on muutamasta periaatteesta:
- nuku yövuoron jälkeen täysin pimeässä ja hiljaisessa huoneessa ja käytä pimennysverhoja, unimaskia tai korvatulppia;
- käytä aamulla kotimatkalla aurinkolaseja, jotta kirkas valo ei viesti elimistölle päivästä;
- pidä kiinteä perusuniaika, joka toistuu sekä työ- että vapaapäivinä;
- nauti kofeiinia vain vuoron alkupuoliskolla;
- vaihda vuoroja mahdollisuuksien mukaan myötäpäivään: aamu-, päivä- ja yövuoro.
Raskaus
Univaikeudet ovat yleisimpiä raskauden viimeisinä kuukausina: unta häiritsevät kasvanut vatsa, närästys, tiheämpi virtsaamistarve ja jalkakrampit. Mukavinta on nukkua kyljellään tyyny polvien välissä ja vatsan alla. Mitä tahansa ravintolisiä, myös melatoniinia ja kasvisekoituksia, kannattaa raskauden aikana käyttää vain lääkärin kanssa sovittuna. Jos äänekästä kuorsausta tai hengityskatkoja ilmenee, siitä kannattaa kertoa lääkärille.
Vaihdevuodet
Perimenopaussin ja vaihdevuosien aikana unta häiritsevät useimmiten kuumat aallot ja yöhikoilu. Apua on viileästä makuuhuoneesta, kevyistä hengittävistä vuodevaatteista ja kerrospukeutumisesta. Kliinisessä tutkimuksessa CBT-I vähensi tehokkaasti unettomuutta myös naisilla, joita kuumat aallot vaivasivat. Hormonihoidon mahdollisuuksista kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Lue lisää hormonien vaikutuksesta uneen artikkelista, joka käsittelee aihetta unihäiriöt ja naisten terveys.
Univaiheet: mitä yöllä tapahtuu
Uni on aktiivinen prosessi. Yön aikana elimistö käy läpi 4–6 unisykliä, joista kukin kestää noin 90 minuuttia ja koostuu kevyestä unesta, syväunesta ja REM-unesta. Unen laatuun vaikuttavat sängyssä vietettyjen tuntien lisäksi se, keskeytyvätkö syklit.
Kevyt uni
Kevyt uni (vaiheet N1 ja N2) muodostaa noin puolet yön unesta. Syke ja hengitys hidastuvat, ruumiinlämpö laskee ja lihakset rentoutuvat. Tässä vaiheessa herää helposti ääneen tai valoon, mutta N2-vaihe on tärkeä muistille ja tiedon vakiintumiselle.
Syvä uni
Syväuni (vaihe N3) muodostaa noin 15–20 % unesta, ja sitä on eniten yön alkupuoliskolla. Tällöin erittyy eniten kasvuhormonia, kudokset palautuvat ja aivoissa aktivoituu niin sanottu glymfaattinen järjestelmä, joka tutkimusten mukaan huuhtoo pois aineenvaihdunnan kuona-aineita, kuten beeta-amyloidia. Syväunen määrä vähenee iän myötä, minkä vuoksi iäkkäämmät heräävät yöllä useammin.
REM-uni
REM-uni (engl. Rapid Eye Movement, nopeat silmänliikkeet) alkaa noin 90 minuuttia nukahtamisen jälkeen ja pitenee aamua kohti. Aivot toimivat tällöin lähes kuin valveilla, mutta kehon lihakset ovat rentoina. REM-uni on tärkeä tunteiden käsittelylle, muistille ja oppimiselle, ja sen puute on yhteydessä ärtyisyyteen ja heikompaan tunteiden säätelyyn. REM-unta vaimentaa erityisesti alkoholi.
Miten unettomuus vaikuttaa terveyteen
Yksi huono yö ei juuri vahingoita terveyttä, mutta pitkäaikainen univaje vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön järjestelmiin. Tutkimuksissa lyhyt uni on yhdistetty seuraaviin:
- Sydämen toiminta (EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa): meta-analyysissä lyhyesti nukkuvien sepelvaltimotaudin riski oli 48 % suurempi.
- Ruokahalun ja painon muutokset: huonon yön jälkeen kylläisyyshormoni leptiinin määrä vähenee ja nälänhormoni greliinin määrä kasvaa, joten ylensyöminen on helpompaa.
- Glukoosiaineenvaihdunta: pitkäaikainen univaje on yhteydessä heikompaan insuliiniherkkyyteen.
- Vastustuskyky: tutkimuksessa alle 6 tuntia nukkuneet sairastuivat virukselle altistumisen jälkeen useammin flunssaan.
- Mieliala ja tarkkaavaisuus: unettomuus on yhteydessä suurempaan ahdistuksen ja masennuksen riskiin, heikompaan muistiin ja hitaampaan reaktiokykyyn.
Aikuisten suositellaan nukkuvan säännöllisesti vähintään 7 tuntia vuorokaudessa, mutta tarve on yksilöllinen.
Unettomuuden hoito: mitä suositukset sanovat
Eurooppalaisessa unettomuussuosituksessa (2023) pitkäkestoisen unettomuuden ensisijainen hoito on unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT-I). Se auttaa useimpia, ja sen vaikutus säilyy pidempään kuin unilääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen.
Mitä CBT-I sisältää
- Ärsykekontrolli: sänky on vain nukkumista varten, eikä siinä maata valveilla kauempaa kuin noin 20 minuuttia.
- Unen rajoittaminen: sängyssä vietetty aika lyhennetään väliaikaisesti todellisen unen pituiseksi, jotta unentarve vahvistuu, ja sitä pidennetään myöhemmin asteittain.
- Kognitiiviset menetelmät: muutetaan unesta herääviä ahdistavia ajatuksia, esimerkiksi ”jos en saa nukuttua, en pysty huomenna mihinkään”.
- Rentoutumismenetelmät: hengitysharjoitukset, asteittainen lihasrentoutus.
- Unihygienia: rytmi, ympäristö ja iltatottumukset.
CBT-I:tä voi toteuttaa psykologin tai lääkärin kanssa sekä digitaalisten ohjelmien avulla. Unilääkkeitä voidaan määrätä lyhytaikaisesti, mutta niistä päättää lääkäri.
Milloin hakeutua lääkäriin
- unettomuus on kestänyt yli 3 kuukautta tai haittaa voimakkaasti päivän toimintaa;
- kuorsaat äänekkäästi ja läheiset huomaavat unen aikana hengityskatkoja;
- tunnet illalla jaloissa epämiellyttäviä tuntemuksia ja tarvetta liikutella niitä;
- nukahdat päivällä sopimattomaan aikaan, esimerkiksi autoa ajaessa;
- mieliala on samalla pitkään matala tai olet ahdistunut.
Unihygienia: tottumukset, jotka auttavat
Unihygienia yksin parantaa pitkäkestoista unettomuutta harvoin, mutta ilman sitä muut keinot toimivat huonommin. Tärkeimmät tottumukset:
- Säännöllinen rytmi: mene nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan myös viikonloppuisin.
- Aamun valo: 15–30 minuuttia päivänvaloa aamulla auttaa säätämään sisäistä kelloa.
- Viileä ja pimeä makuuhuone: noin 18–20 °C:n lämpötila, verhot tai unimaski ja hiljaisuus.
- Ruudut: laita puhelin pois tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos teet iltaisin ruutualityötä, voit valita sinistä valoa suodattavat lasit, esimerkiksi MelaMedic BERN II -unilasit.
- Liikunta: säännöllinen liikunta on yhteydessä parempaan unen laatuun, mutta raskaat treenit kannattaa lopettaa vähintään 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
- Illallinen: syö 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa ja vältä erittäin rasvaisia tai tulisia ruokia.
- Iltarutiini: kirja, lämmin kylpy, rauhallinen keskustelu tai hengitysharjoitukset viestivät elimistölle, että päivä on päättymässä.
Unen seuranta: älykellot ja unipäiväkirja
Älykellot ja -sormukset arvioivat unta liikkeen ja sykkeen perusteella. Tutkimusten mukaan ne arvioivat kokonaisuniajan melko tarkasti, mutta univaiheet huomattavasti epätarkemmin kuin polysomnografia eli unitutkimus laboratoriossa. Siksi niiden tietoja kannattaa tarkastella suuntaa antavina, ei diagnoosina.
Liiallinen huomio unimittareihin voi myös haitata. Tutkijat kutsuvat ilmiötä ortosomniaksi: ihminen tavoittelee ”täydellisiä” unipisteitä niin kovasti, että huoli niistä alkaa vaikeuttaa nukahtamista. Jos tiedot aiheuttavat enemmän huolta kuin hyötyä, laite kannattaa jättää hetkeksi pois.
Unipäiväkirja
Yksinkertaisin ja hyödyllisin työkalu on unipäiväkirja, jota täytät 1–2 viikon ajan joka aamu. Kirjaa ylös:
- milloin menit nukkumaan ja kuinka kauan nukahtaminen kesti;
- kuinka monta kertaa heräsit ja kuinka kauan valvoit;
- milloin heräsit ja nousit ylös;
- kahvi, alkoholi, päiväunet ja liikunta;
- miten jaksoit päivällä.
Päiväkirjasta voi laskea unen tehokkuuden: uniaika jaetaan sängyssä vietetyllä ajalla ja kerrotaan sadalla. Noin 85 % tai enemmän katsotaan hyväksi tulokseksi. Päiväkirja on CBT-I:n perusta ja erittäin hyödyllinen lääkärikäynnillä.
Ravintolisät uneen: mitä näyttö kertoo
Ravintolisät eivät ole unettomuuden hoitoa eivätkä korvaa CBT-I:tä tai lääkärin vastaanottoa. Joillakin aineilla on kuitenkin EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, kun taas toisia vasta tutkitaan. Nämä ryhmät on tärkeää erottaa toisistaan.
| Materiaali | EU:ssa hyväksytty terveysväite | Mitä tutkimukset kertovat |
|---|---|---|
| Melatoniini | Auttaa lyhentämään nukahtamiseen kuluvaa aikaa (kun otetaan 1 mg vähän ennen nukkumaanmenoa) | Vaikutus on pieni, sopii parhaiten lyhytaikaiseen käyttöön ja vuorokausirytmin häiriöihin |
| Magnesium | Edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaalia psyykkistä toimintaa sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta | Suoraa näyttöä vaikutuksesta unettomuuteen on vähän |
| L-teaniini | Ei ole | Tutkittu rentoutumisen ja unen laadun yhteydessä, tutkimukset ovat pieniä |
| Ashwagandha | Ei ole | Muutamia pieniä tutkimuksia unen mittareista, näyttö on rajallista |
| Rohtovirmajuuri, passionkukka | Ei ole | Eurooppalainen unettomuussuositus ei suosittele niitä riittämättömän näytön vuoksi |
Melatoniini
Melatoniini on hormoni, jota elimistö tuottaa pimeissä. EU:ssa hyväksytty terveysväite: melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamiseen kuluvaa aikaa, kun sitä otetaan 1 mg vähän ennen nukkumaanmenoa. Eurooppalainen unettomuussuositus ei yleensä suosittele melatoniinia pitkäkestoisen unettomuuden hoitoon, koska sen vaikutus on pieni. Jos käytät lääkkeitä, olet raskaana tai kyse on lapsesta, melatoniinista kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Magnesium
Magnesium edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaalia psyykkistä toimintaa sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Nämä ovat EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta ne eivät koske unta. Iltaisin valitaan usein hyvin siedettyjä magnesiummuotoja, esimerkiksi VitalHarmony-magnesiumbisglysinaatti, jonka kapselissa on 133 mg magnesiumia, tai L Cell -magnesium-L-treonaatti.
L-teaniini ja ashwagandha
L-teaniini on vihreässä teessä esiintyvä aminohappo, jota tutkitaan rentoutumisen ja unen laadun yhteydessä. Esimerkiksi L Cell -L-teaniinin kapselissa on 200 mg L-teaniinia.
Ashwagandha on ajurvedisessa perinteessä käytetty kasvi, jonka vaikutusta uneen on tutkittu muutamissa pienissä tutkimuksissa. Sillä ei ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, ja jos käytät lääkkeitä, sinulla on kilpirauhassairaus tai olet raskaana, ashwagandhan käytöstä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Luomulaatuista Nature’s Finest -ashwagandhajauhetta on helppo sekoittaa iltajuomaan.
Kasvisekoitukset
Kasvisekoitusten koostumus vaihtelee, joten pakkausmerkinnät kannattaa lukea. Esimerkiksi EPYCURE FAST SLEEP -kumimarjoissa on passionkukan, intiannardin ja mäkikuisman uutteita. Mäkikuismalla on yhteisvaikutuksia monien lääkkeiden kanssa, kuten hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden ja masennuslääkkeiden, joten lääkkeitä käyttäessä on ehdottomasti neuvoteltava lääkärin tai farmaseutin kanssa.
Kaikki uneen ja iltarutiiniin tarkoitetut tuotteet löydät kategoriasta unen laatu.
Yleisimmät unimyytit
Unesta liikkuu paljon uskomuksia, jotka eivät ole vain vääriä vaan voivat myös pahentaa unettomuutta.
- ”Kaikki tarvitsevat tasan 8 tuntia unta.” Aikuisille suositellaan vähintään 7 tuntia unta, mutta yksilöllinen tarve vaihtelee. Paras mittari on päivän vireys, ei numero.
- ”Viikonloppuna voi nukkua univelat pois.” Pidempi uni viikonloppuna vähentää osittain väsymystä, mutta suuri ero arkipäivien ja viikonlopun rytmin välillä sekoittaa sisäistä kelloa, joten sunnuntai-iltana on vaikeampi nukahtaa.
- ”Mitä pidempään makaa sängyssä, sitä enemmän nukkuu.” Asia on päinvastoin: pitkä valveilla makaaminen heikentää unentarvetta ja vahvistaa sängyn yhteyttä valvomiseen. Siksi CBT-I lyhentää sängyssä vietettyä aikaa väliaikaisesti.
- ”Lasillinen viiniä auttaa nukkumaan paremmin.” Alkoholi auttaa nukahtamaan nopeammin, mutta vaimentaa REM-unta ja aiheuttaa heräilyjä yön jälkipuoliskolla.
- ”Ikääntyessä unta tarvitaan paljon vähemmän.” Tarve pysyy samankaltaisena, mutta kyky nukkua pitkään ja syvästi heikkenee.
- ”Melatoniini on unilääke.” Melatoniini viestii elimistölle, että vuorokauden pimeä aika on alkanut, mutta se ei toimi rauhoittavana lääkkeenä. Sen EU:ssa hyväksytty terveysväite koskee vain nukahtamiseen kuluvan ajan lyhentämistä.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä unettomuus on?
Unettomuus on unihäiriö, jossa nukahtaminen on vaikeaa, herätään usein yöllä tai liian aikaisin aamulla ja sen vuoksi päivällä väsyttää. Pitkäkestoisena unettomuutta pidetään, kun vaikeuksia on vähintään 3 yönä viikossa yli 3 kuukauden ajan.
Mitä tehdä, jos en saa unta?
Jos et nukahda noin 20 minuutissa, nouse sängystä, tee jotain rauhallista himmeässä valossa ja palaa vasta, kun alkaa nukuttaa. Älä katso kelloa ja herää seuraavana aamuna tavalliseen aikaan, vaikka olisit nukkunut vähän.
Miten nukahtaa nopeasti?
Apua on hitaasta hengityksestä, jossa uloshengitys on pidempi, kuten 4-7-8-menetelmästä, asteittaisesta lihasrentoutuksesta tai kognitiivisesta sekoittamisesta. Jos et nukahda noin 20 minuutissa, nouse sängystä ja palaa, kun alkaa nukuttaa. Pitkällä aikavälillä nopeampaa nukahtamista tukee säännöllinen heräämisaika.
Mitkä ovat unettomuuden yleisimmät syyt?
Yleisimpiä syitä ovat stressi ja ahdistus, epäsäännöllinen rytmi, kofeiini ja alkoholi illalla, ruudut ennen nukkumaanmenoa, hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet, sekä sairaudet, kuten uniapnea tai pitkäaikainen kipu.
Miten pitkäkestoista unettomuutta hoidetaan?
Eurooppalainen unettomuussuositus suosittaa pitkäkestoisessa unettomuudessa ensisijaisesti unettomuuden kognitiivis-behavioraalista terapiaa (CBT-I). Se muuttaa unitottumuksia ja uneen liittyviä ajatuksia, ja sen vaikutus säilyy pitkään. Lääkkeitä voi lyhytaikaisesti määrätä lääkäri.
Auttaako melatoniini unettomuuteen?
EU:ssa hyväksytty terveysväite: melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamiseen kuluvaa aikaa, kun sitä otetaan 1 mg ennen nukkumaanmenoa. Vaikutus on kuitenkin pieni, joten eurooppalainen suositus ei yleensä suosittele sitä pitkäkestoisen unettomuuden hoitoon.
Auttaako magnesium nukahtamaan?
Magnesium edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaalia psyykkistä toimintaa sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Suoraa näyttöä siitä, että magnesium hoitaisi unettomuutta, on vähän.
Kuinka monta tuntia aikuisen pitäisi nukkua?
Aikuisten suositellaan nukkuvan säännöllisesti vähintään 7 tuntia vuorokaudessa. Yksilöllinen tarve vaihtelee, joten myös päivän vireys kertoo paljon.
Milloin unettomuuden vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin?
Hakeudu lääkäriin, jos unettomuus on kestänyt yli 3 kuukautta tai haittaa selvästi arkea, jos kuorsaat äänekkäästi ja unessa huomataan hengityskatkoja, jos nukahdat päivällä sopimattomaan aikaan tai mieliala on samalla pitkään matala.
Voiko pitkäkestoisen unettomuuden hoitaa ilman lääkkeitä?
Useimmiten kyllä. CBT-I, säännöllinen rytmi ja unihygienia auttavat suurinta osaa pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsivistä, ja niiden vaikutus kestää pidempään kuin unilääkkeiden.
Lähteet
- Riemann D. ym. (2023). The European Insomnia Guideline: An update on the diagnosis and treatment of insomnia 2023. Journal of Sleep Research.
- Komission asetus (EU) N:o 432/2012 elintarvikkeita koskevista sallituista terveysväitteistä.
- Cappuccio F. P. ym. (2011). Unen kesto ja sydän- ja verisuonitautien riski. European Heart Journal.
- Xie L. ym. (2013). Sleep drives metabolite clearance from the adult brain. Science.
- Gardiner C. ym. (2023). Kofeiinin vaikutus uneen: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Sleep Medicine Reviews.
- Prather A. A. ym. (2015). Unen kesto ja alttius flunssalle. Sleep.
- Watson N. F. ym. (2015). Aikuisen suositeltu unen määrä. Sleep.
- Hirshkowitz M. ym. (2015). National Sleep Foundation’s sleep time duration recommendations. Sleep Health.
- McCurry S. M. ym. (2016). CBT-I perimenopaussi- ja vaihdevuosi-ikäisillä naisilla: satunnaistettu kliininen tutkimus. JAMA Internal Medicine.
- Baron K. G. ym. (2017). Orthosomnia: Are Some Patients Taking the Quantified Self Too Far? Journal of Clinical Sleep Medicine.
- Chinoy E. D. ym. (2021). Performance of seven consumer sleep-tracking devices compared with polysomnography. Sleep.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa lääkärin vastaanottoa. Ravintolisät eivät korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eivätkä terveellisiä elämäntapoja.


